tiistai 3. maaliskuuta 2009

Kaikki sairaana

Oma tauti ei ole puolessatoista viikossa talttunut ollenkaan, eikä antibiooteistakaan ole apua. Lapset potevat jo toista tai kolmatta jälkitautia. Esikoinen aloitti sairastelun ekana kolme viikkoa sitten ja tänään pitää mennä taas lääkäriin uuden jälkitaudin takia. Alan olla pisteessä itkupotkuraivari-lohduton surkimus. Tuo jälkimmäinen tila on huolestuttavampi, koska sitten on jo tosi huonosti asiat.

Niin paljon pitäisi ehtiä tehdä, ihan ensiksi mun pitäisi saada levätä ja parantua. Olin periodin viimeisen viikon hyvin sairaana töissä ja jos en tän viikon aikana ehdi parantua, ensi viikosta tulee infernaalinen. Meidän talossa pitäisi tehdä pientä remonttia kellarissa, koska lasten ja minun astmat ovat olleet jo pitempään pahenemisvaiheessa, koska eristeet ovat pölyävää pellavarivettä. Vaihdetaan se puukuidusta tehtyyn eristeeseen, joka on yhtenäinen, pölymätön matto. Mieheni pitäisi saada väitöskirja loppuun, jotta hänkin saisi rahaa jostakin. Hän on ollut tuloton marraskuun alusta asti ja se alkaa näkyä kipeästi taloustilanteessa. Mieheni on ihmeellisessä apatian tilassa ja makaa vain sängyssä koko ajan, mikä saa mut raivon partaalle, koska en itse jaksaisi enää mitään. Hän ei tee sovittua remonttia, hän ei tee väitöskirjaa, hän ei katso lasten perään, hän vain makaa.

Minun pitäisi tehdä esittely jatkoseminaariin täksi kevääksi, se oli yksi tämän viikon erittäin tärkeistä hoidettavista asioista. Sen eteen en ole ehtinyt tehdä yhtään mitään, mikä itkettää ja kiukuttaa eniten. Olen odottanut, että lapset paranisivat, jotta heidät voi viedä hoitoon, jotta minä voisin maata yhden päivän vain sängyssä lepäämässä, jotta jaksaisin tehdä töitä. Nyt tuo unelma karkasi viime yönä viiltävään itkuun, kun esikoiselle pamahti korvatulehdus.

Olen kai kertonut, miten rakastan yksinkertaista elämää ja vihaan monimutkaista elämää. Nyt elämä on ihan liian monimutkaista. Ihan liian epäennustettavaa. Ihan liian sekavaa. ihan liian vaativaa. Samaan aikaan pitäisi elää tätä elämää ja suunnitella eteenpäin tulevaa elämää, pedata tulevaa elämää. Joka kevät pätkätyöläisellä on tämä sama haaste ja stressi miettiä, mitä teen ensi syksystä alkaen. Minun piti hakea yhtä työpaikkaakin, jonka haku päättyy maaliskuun puolivälissä. sekin piti tehdä tällä viikolla. Näillä näkymin sen työn hakeminen saa jäädä, koska en vain kerta kaikkiaan jaksa tätä moneen suuntaan repeämistä. En jaksa sitä terveenäkään, miten voisin jaksaa sitä nyt, kun kaikki ovat sairaana yhtäaikaa viikko tolkulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti